torstai 9. toukokuuta 2013

Siitä se sitte lähti


Eka Kymppilinjan keikka ikinä. Tässä vaiheessa mä olin kai ihan normaali nuori. Kävin koulua ja hengasin kavereitten kanssa. Pääasia elämässä oli se, että oli kavereita ja tekemistä, en mä tiedä. Ei sillon tuntunu et mitään puuttuis, mut jos mut nyt laitettais samaan tilanteeseen takas niin elämä tuntuis luultavasti kauheen sisällöttömältä. Sillon keikoilla käyminen oli satunnaista, no toi on ilmanen mennään sinne, meiningillä. Huh tuntuu oudolta muistella noita aikoja, vaikutan ihan erilaiselta ihmiseltä nykyään. Tai no en tiä oonko ihmisenä muuttunu silleen niin kauheesti. Tai siis oon muuttunu tosi paljon, mutta toisaalta en niin hirveesti. Jokatapauksessa elän ihan erilailla ja ihan eriasiat on mulle nykyään tärkeitä ja saa mut iloseks. Joo tässä vähän taustatietoja siitä mitä kelaan itestäni.



Joo tosiaan 3.3.2011 oli Kymppilinjan keikka Chill Housessa. En ees oikeestaan menny sinne just Kymppilinjan takia. Menin koska oli ilmanen keikka, ja ihan ok esiintyjä josta olin kuullu jotain. Biisejä taisin tohon aikaan tietää sen neljä. Mentiin sinne silti Sileen kanssa ajoissa, että päästäis aika eteen. Johonkin tokaan riviin päästiin, joka oli ihan riittävä meille. Aika kulu aika nopeesti ja keikka alko siit sit pian. En tienny sillon edes Linjan jäsenten nimiä, hah. En siis heti huomannu, että Sami puuttu ja Jussi oli tuuramassa. Hauskinta oli, että kun otin puhelimella kuvia keikasta niin ekat kuvat otin Jussista, joka ei ees kuulunu Linjaan! Kyl sen sit pian huomas, että Jussi ei ehkä ollu ihan vakiokalustoa, kun ei ihan ollu samanlainen meininki päällä, ku Jannella ja Nikolla. Hyvin Jussi silti hommansa hoiti ei valittamista.



Keikka oli ihan huippu, tykkäsin joka ikisestä biisistä minkä kuulin ja yleisö oli ihan mukana meiningeissä. Janne heitti pyyhkeen yleisöön jossain vaiheessa ja kaikki villiinty, melkein itekki sain sen kiinni mutten ihan, kyllä harmitti. En kyl kunnolla muista mitä biisejä sillä keikalla vedettiin, siitä on kuitenki jo 2 vuotta, hui että aika menee nopeesti! Mutta kuitenkin ainakin : Selvinpäin, Minä, Kauneinta, Avaruuteen ja Kengät tuli. Keikan jälkeen olin niin fiiliksissä, että oli pakko ostaa I <3 Hauki - paita. Siitä sit narikan kautta kyydillä Sileelle aika nopeesti. Sit illalla sai kuulla, että tyypit jotka oli jääny sinne venaa oli saanu yhteiskuvia ja nimmareita ja voi että mua harmitti niiiin paljon!

Tästä se mun fanittaminen lähti. Rakastuin Linjaan ihan täysin. Kuuntelin koko illan Spotifystä kymppilinjaa. Tän jälkeen hommasin molemmat levyt tosi nopeesti ja moneen kuukauteen ei kuulunu mun soittimista mitään muuta, ku Linjaa. Saattaa kuulostaa oudolta, mut mä vaan rakastuin niin paljon. "Ne tietää, jotka tietää niin se menee"
Oikeestaan ne tajuu, jotka tajuu. Ton jälkeen en mitään muuta halunnukkaa niin paljon, ku sitä et pääsisin näkeen Jannen, Samin ja Nikon ja jutteleen niille. Huh voi, että kuinka masentunu olinkaan välillä kun aattelin ettei ikinä tuu tapahtuun. Tähän ei kyllä auttanu se, että mun selän takana puhuttiin kaikenlaista paskaa, aika monet aatteli et oon jotenkin sekasin tai muuta. Että mun elämässä ei oo mitään muuta kun Linja. Kyllä oli, vaikka mä kuuntelinkin vaan Linjaa ei se tarkottanu että mun elämään ei mitään muuta kuuluis. Joo osasin joka biisin ulkoo, mutta mitä sitten? Oli mulla onneks kavereitakin, jotka ei välittäny siitä mitä musiikkia kuuntelin ja mikä  mun suurin unelma oli, olin silti niiden kaveri ja niitten mielestä olin oikeestaan vaan sulonen, haha.

Joo olin sillon pieni, mutta paita on tässä se idea.


Tässä välissä kirjotin Jannelle facebookissa viestin. Se on noloin viesti mitä oon IKINÄ kirjottanu, enkä liiottele yhtään. Kukaan muu ku Janne ei oo ikinä sitä viestiä nähny ja toivon ettei tuu näkemäänkää. Ellei se oo sitä jollekki näyttäny mutta tuskinpa. Huh häpeen sitä viestiä niin paljon etten varmaan ikinä voi ajatella sitä toivomatta et voisin painua maanrakoon. Janne kuitenkin vastas heti seuraavana päivän ja olin ihan taivaissa ja onnellinen. Siitä sain lisää virtaa ja aloin uskoo et kyl mä ne vielä nään koska "tuleehan noita keikkoja". Liityin Street Teamiin, vaikka se aika turhaa olikin, ei se ollut yhtään toimiva juttu sillon.

Jossain vaiheessa huomasin, että Tampereella olis Kymppilinjan keikka 7.7.2011. Sinne oli pakko päästä! Ja vielä ilmanenkin kaiken päälle. Tässä vaiheessa olin viel sellanen, etten lähteny pois Tampereelta keikan takia. Hahah hiukan eri meininki ku nykyään. Joo, mutta tosta keikasta en nyt kerro, ehkä joskus. Tähän liittyy vaan se, että toi tieto tosta keikasta sai mut tosi iloseks ja odotin sitä todella paljon.

Tähän loppuun ois varmaan hyvä viel kertoo, että nykyään meen sinne missä keikat on. Jannen perässä lähinnä, mut joskus muuallakin. Mulla menee tosi hyvin, elämä luistaa ja oon oikeestaan vaan koko ajan ilonen. Niinhän se menee, että elämä on sitä mikskä sen tekee. Mun elämään kuuluu keikoilla kiertely ja se on yks suurimmista asioista mikä pitää mut koko ajan näin hyväntuulisena ja ilosena. Tietenkin hyvät kaverit on myös tärkeitä vieläkin! En ois kyllä kaks vuotta sitte ikinä uskonu, että voisin olla tässä tilanteessa missä nyt oon.